Mustikkaretki -huivi

Kaivelin taas kerran sitä jo tutuksi käynyttä jämälankalaatikkoani. Kasasin ohuita ihania villalankoja marjapuuron eri väreissä. Otin puikot käteen ja aloin neuloa. Koska langat olivat niin ihania, niin annoin niiden tulla esille sileässä oikeassa neuleessa. 

Muutamassa langassa oli vyötteet tallella. Keskiosan hieman tweediä muistuttavat raidat ovat Holst Garnin ihanaa Tides lankaa, jossa on uutta villaa ja silkkiä. Reunus on Filcolanan Sagaa, joka on 100% villaa. Joku lanka oli vyötteetön, mutta tuntumaltaan myös 100% villaa.

Lainasin reunuksen pitsin Dragonfly wings -huivista. Se jotenkin kruunasi tämän huivin. Huivi on aivan unelman kevyt, mutta kuitenkin lämmin. 

Lanka: jämänöttösiä, mm. Holst Garn Tides ja Filcolana Saga
Puikot: pyöröpuikko 4mm, 120 cm

Ohje: omasta päästä, reunus huivista Dragonfly wings

Langan kulutus: 130g

Tämä huivi oli taas niitä töitä, joissa puolet ajasta meni siihen, että vain silitteli sen kaunista pintaa ja ihaili lankojen väriä ja tuntua. Jokainen silmukka oli silkkaa nautintoa. Ja huomatkaa myös Rouva T:n tyytyväinen ilme hänen kietoutuessaan tähän huiviin. 

Secret Paths -huivi

Pukinkontissa matkasi maailmalle mm. tämä huivi. Se lähti lämmittämään Äiti Sammakkoa talven pakkasiin. 

Tämä herkullisen värinen huivi oli mitä mukavin virkattava. Sopiva ohje, jossa mielenkiinto säilyy, vaikka se toistaakin samaa kuviota, ja ihana lanka, joka kulkee kuin ajatus. Mitä muuta voisi toivoa? 

Lanka: Scheepjes Whirl
Koukku: 3,5mm
Ohje: Johanna Lindahl / Secret Paths
Langan kulutus: n. 200g (215g lankakakusta jäi ihan pieni nöttönen)

Seuraava virkkausprojekti onkin jo käynnissä. Näiden tekeminen on jotenkin niin kovin koukuttavaa. 

Silkkiunelma

Täällä ollaan taas! Bloggaaminen on ollut hieman tauolla perhesyistä, mutta nyt alkaa taas aktiivisempi kausi. Olen neulonut ison kasan kaikkea, josta ensimmäisenä haluan esitellä tämän silkkisen pehmeän ihanuuden. 

Tämä lanka on ehkä ihaninta ikinä. Valkoista, kiiltävää, pumpuliakin pehmeämpää villisilkkiä. Olin ostanut sen työmatkalta ja pitänyt jemmassa. Ajatuksena oli "jos neulon tämän, en enää omista sitä". En siis voinut neuloa tätä. Koronan alkaessa tuli kuitenkin pelko, että kaikki ei olekaan ikuista. Niitä ihanimpia lankoja ei ehkä kannatakaan vain jemmata, vaan ne pitää neuloa. Kaivoin tämän langan puikoille ja halusin tehdä siitä pitsihuivin. 

Mallin valinta oli myös pitkällinen prosessi. Piti löytää täydellinen ohje juuri tälle langalle. Selasin kaikki kirjat, lehdet, tietokoneen ja netin läpi ennenkuin päädyin tähän malliin. Jokainen silmukka oli silkkaa nautintoa. Puolet ajasta meni neuleen pehmeän pinnan hivelyyn ja sen kiillon ihailuun. Valmistuminen otti aikaa, mutta se ei haitannut. Matka oli niin kovin nautinnollinen.

Lanka: Villisilkkiä, ostettu ilman vyötettä
Puikot: pyöröpuikko, muistaakseni 5mm

Ohje: Connie Peng / First Note 
Langan kulutus: 143g


***
Kaivoin ison kasan valmiita neuleita kuvattavaksi. Kaivoin myös kasan puolivalmiita viimeisteltäväksi.  Pyrin saamaan niitä tänne näytille lisää lähiaikoina.

Jos haluat jonkun blogissa esitellyn tuotteen itsellesi, niin ota yhteyttä: sammakonsunnuntai@gmail.com. 

Anemone-sukat

En yleensä neulo mitään tilauksesta, mutta nyt sain niin kivasti vapaat kädet jättävän tilauksen, että lupasin toteuttaa sen. Tilaus oli: pinkit tai violetit kauniit pitsisukat. Ystäväni halusi antaa ne lahjaksi. Kaivoin kaapista langan ja pengoin hetken neulekirjastoa. Tämä malli oli ollut mielessä jo aiemmin, joten päätin nyt toteuttaa sen. 

Lanka: Novita Nalle
Puikot: KnitPro Cubics 3,0mm
Ohje: Anemone / Niina Laitinen (kirjasta Villasukkien vuosi)
Koko: 39
Langan kulutus: n. 90 g


Malli oli todella mukava neuloa. Pitsi oli riittävän monimutkainen, jotta mielenkiinto säilyi, mutta tarpeeksi yksinkertainen telkun äärelle. Sukat valmistuikin muutamana iltana suosikkisarjan äärellä. 

Nyt vaan sormet ristiin, että lahjan saaja on myös tyytyväinen. 

Sinisiä hetkiä -huivi

Jämälankahuivien tuotannolle ei vaan näy loppua. Taloni pursuaa lankakeriä, mutta silti aina vain pienet  jämälankanöttöset jaksaa insproida minua kerta toisensa jälkeen. Tällä kertaa keräsin laatikosta sinisen sävyisiä ohuita lankoja ja annoin mennä. 

Jaottelin nöttösiä koon ja värin mukaan. Aloitin pienimmistä ja tummista huiviin ylös keskelle ja lisäilin värejä työn edetessä maun mukaan. Jokainen nöttönen sai oman pitsinsä. Pitsimallit on omasta päästä, lehdistä ja kirjoista. Jokainen lanka ikäänkuin kertoi minulle, millaista pitsiä mistäkin syntyisi. 

Lanka: sekalaisia villalankoja
Puikot: Chiagoon 4mm pyöröpuikko
Ohje: omasta päästä, reunus Titanium-huivista
Langan kulutus: 138g

Jämälangat tuntuu olevan minulle loputon ilon ja inspiraation lähde. Minulla on työn alla pari huivia lisää jämälangoista. (Toki tulossa on myös muutama huivi kokonaisista keristä.) Pitsin neulominen ja virkkaaminen on jotenkin todella terapeuttista. Siinä mieli saa levätä, kun antaa puikkojen tai koukun vain kulkea. Kuvion kasvua on ihana seurata. Edellinen osio ei ole edes valmis, kun suunnittelen jo, että millaista pitsiä seuraavasta nöttösestä tulee. Aloittaessa minulla ei ole hajuakaan, mitä on syntymässä, työ ohjaa minua mennessään. Saan myös jotenkin tosi isoa tyydytystä, kun saan jämänöttösen neulottua loppuun, silloin lankaa ei joudu yhtään hukkaan. 

Hurmaava harmaa huivi

Olen jo muutaman kerran kertonut inspiraatioita synnyttävästä jämälankalaatikostani. Taas se kutsui minua. Tällä kertaa keräsin erilaisia ohuita harmaan sävyisiä lankoja. Mukaan tarttui pari pientä nöttöstä valkoista raikastamaan kokonaisuutta. Järjestelin kerät pöydälle jonoksi, tartuin puikkoihin ja annoin puikkojen heilua. Tuloksena mörvelö ruttuinen kasa, josta (onneksi) pingotuksen jälkeen kuoriutui hyvinkin kiva huivi. Ainakin minun mielestäni. 

Huivi syntyi yllättävän nopeasti, kuin itsestään. Muutama ilta telkun ääressä ja se olikin valmis. Jokaisen lankanöttösen kohdalla mietin, millainen kuvio siinä näyttäisi hyvältä. Fiiliksen mukaan sitten neuloin erilaisia pintaneuleita. Osa kuvioista omasta päästä, lehtipitsi jostain neuleohjeesta ja kukkakuviot jostain netissä nähdystä kuvasta. 

Lanka: sekalaisia villalankoja, alpakkaa
Puikot: pyöröpuikko 4mm 120cm
Ohje: omasta päästä
Langan kulutus: 215g

Tässä oli taas neule, jota oli aivan ihana neuloa. Tähän sai laittaa luovuutta, uuden kokeilua (kukkapitsi) ja rentoutumista. Lisäksi ruttuisen kasan pingottaminen kauniiksi pitsiksi on aina todella palkitsevaa. Pingottaminen onkin yksi suosikkivaiheitani neulomisessa. 

Käytän pingotukseen lasten leikkialustaa, sellaista palapeliä. Siihen tarttuu neulat hyvin. Sumutinpullosta vettä sekaan ja sitten asettelemaan. Erityisesti tuo lehtipitsi heräsi eloon pingotuksen yhteydessä. 

Tässä vielä lähikuvaa pintaneuleista, myös mainitsemastani kukkapitsistä. 

Onneksi jämälankalaatikko ei tunnu vajenevan ollenkaan. Siellä on aineksia vielä vaikka kuinka moneen uuteen ideaan. Ja uusia on jo puikoillakin...

Tajunnanvirta -huivi

Tämä neuletyö on on ollut kivointa, mitä olen neulonut aikoihin. Kaikki tässä projektissa on ollut jotenkin todella mukavaa ja tuottanut minulle suunnattomasti iloa. 

Kaikki lähti siitä, että ostin jo jokin aika sitten facen huutokaupasta laatikollisen jämälankoja. Siis minä, jolla on varastossa enemmän lankaa kuin keskikokoisessa lankakaupassa. Mutta harjaantunut silmäni huomasi heti myynti-ilmoituksesta, että nyt on kyseessä niin herkullisia lankoja, että niitä ei voi päästää käsistään. Langat oli toinen toistaan ihanampia: 100% villaa, alpakkaa... Laatikko oli minulla pitkään odottamassa. Pengoin sitä useaan kertaan, hypistelin lankoja, purin niitä lattialle ja järjestelin. Joka kerta laitoin ne takaisin laatikkoon. Nyt kuitenkin valitsin sieltä kasan pieniä nöttösiä. 

Otin käteen puikot ja aloin neuloa. En halunnut tehdä mitään ohjeesta, vaan antaa vain syntyä, mitä on syntyäkseen. Aloitin pikkuisella valkoisella pallolla tekemään ainaoikein -neuletta ja lisäämään silmukoita toisessa reunassa. Neuloin aina niin pitkään, kun lankaa riitti. Vaihtaessani uutta lankaa minulle tuli aina idea erilaisesta pintaneuleesta, kullekin langalle sopivasta. Jossain vaiheessa aloin kaventamaan harvakseltaan suorassa reunassa, jotta sain huiviin lisää epäsymmetrisyyttä. 

Ainut kuvio, johon otin mallia oli tämä Shetlannin pitsit -kirjasta otettu pitsimalli. Oli jännä tekniikka neuloa pitsiä ainaoikein ja tehdä kuviota molemmilla puolilla. Ohjetta täytyi lukea tarkasti, mutta se kannatti. Pinnasta tuli kaunis. Ja mikä parasta, se on saman näköinen molemmilla puolilla, eli ei ole nurjaa ja oikeaa puolta.

Tilasin Hobby Hallista edellisessä kuvassa näkyvän pingotusalustan. Odotin sitä kuin kuuta nousevaa, jotta pääsisin pingottamaan tämän huivin. Oikeasti se on lasten leikkialusta, mutta se on aivan paras keksintö pingotukseen. Matto koostuu palapelin paloista, joista voi rakentaa juuri sen kokoisen ja mallisen alustan, kuin on tarvis. Ja mikä parasta se oli halpa. Niin halpa, että ostin kaksi. Voi pingottaa isojakin pitsejä. 

Kuvauspäivä oli myös todella kiva. Olin pitkään ihaillut erästä vanhaa navetan ovea, sitä joka näkyy aloituskuvassa. Nyt Herra Sammakko kahlasi sinne hangessa ripustamaan huivia. Ihana Rouva A oli lupautunut kuvausmalliksi. Huivi sopi hänelle aivan täydellisesti! 

Mitähän kaikkea ihanaa tuon lankalaatikon herkuista vielä syntyykään?

Lanka: sekalaisia villalankojen jämiä (merkki tuntematon)
Puikot: 4,0mm / 120 cm pyöröpuikko
Ohje: omasta päästä
Langan kulutus: 122g

Sukat ystävälle

Nämä sukat ovat menneet jo jokin aika sitten omistajalleen, mutta nyt on hyvä aika esitellä ne täällä.

Eräs ystäväni oli katkaissut keväällä jalkansa ja oli sairaalassa. Kävin tervehtimässä häntä siellä. Ystävä valitteli, että hänellä ei ole yhtään ehjiä villasukkia. Ajattelin siis, että tämä vääryys tulee ensi tilassa korjata. Etsin oikein kaunista pitsimallia ja halusin yhdistää sen iloisen raikkaaseen väriin. Kyseinen ihminen on niin iloinen ja positiivinen, että hänelle piti olla myös iloinen väri sukkiin.

Sukat oli minulla hetken valmiina odottamassa. Kun ystäväni täytti kesällä pyöreitä vuosia, vein nämä hänelle lahjaksi. Kesän kuumina päivinä näille ei ollut tarvetta, mutta nyt syksyn viiletessä nämä menee varmastikin tarpeeseen.

Lanka: 7 Veljestä
Puikot: 3,5mm
Ohje: Novitan ohje (klik)
Koko: 38-40
Langan kulutus: 105g


Näihin sukkiin tuli neulottua paljon lämpimiä ajatuksia. Olen itsekin ollut joskus toipilaana kuukausia vakavan jalkavamman seurauksena joten tiedän, että se ei ole sitä ihmisen parasta aikaa. Uskon, että saaja tuntee sen lämmön ja myötätunnon näitä käyttäessään. <3

Jäinen Annis

Äiti Sammakko osti jo viime talvena langat ja pyysi minua tekemään niistä hänelle huivin. Huivimallia etsittiin pitkään ja hartaasti. Koska Äiti Sammakko on pienikokoinen, ei tullut kysymykseen kolmion mallinen huivi, sillä se roikkuisi edestä liian alhaalla. Pohdinnan jälkeen malliksi valikoitui kauniisti kaartuva Annis. Se olikin ollut minulla jo vuosia neulottavien listalla.

Muutaman illan heiluttelin puikkoja ahkerasti. Lopputuloksena syntyi tämä:

Äiti Sammakko ei voi pitää mitään villaista, joten langaksi hän valitsi Nako Moonlightin, joka on akryylia ja polyesteria. Langassa vaihtelee osiot, joissa on eri verran hopeasäiettä mukana. Lanka muistuttaa jäisen huurteista. 

Annis oli mukava neuloa. Se aloitetaan neulomalla ensin alalaidan pitsikaavio. Pitsikaavio on selkeä ja syntyy nopeasti. Huivin muoto syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Koska lanka itsessään oli niin kaunis, erityisesti sileässä neuleessa, niin jätin pitsikaaviosta nypyt neulomatta. Huivia neuloessa koin jonkinmoisen ahaa-elämyksen neuleen muotoilusta lyhennetyillä kerroksilla. Tämän huivin neulominen oli jotenkin erityisen mukava kokemus.


Lanka: Nako Moonlight
Puikot: Addin pyöröpuikko 120cm/5mm
Langan kulutus: vähän reilu kerä, eli noin 60-70g
Ohje: Annis (suomeksi käännettynä täällä)

Lisää mummoilua

Edellinen ufon selätys -projekti (klik) herätti pitkästä aikaa innostuksen pitsin virkkaamiseen. Valkoista lankaa jäi tähteelle, joten olihan kerä saatava virkattua loppuun. Lanka ei riittänyt, mutta onneksi varastoista löytyi toista saman vahvuista lankaa, jota ei erottanut edellisestä (kenties samaa lankaa?)

Halusin opetella liittämään virkatut kappaleet toisiinsa kauniisti virkatessa. Diana Virkkausmaailma -lehdessä oli oivallinen ohje siihen: pitsiliina, jossa palat yhdistetään työn edetessä. En ole koskaan kokeillut tätä tekniikkaa, mutta minusta tästä tuli siistiä jälkeä.

Harvinaista: Työ valmistui muutamassa illassa, eikä se päätynyt uudeksi ufoksi. Seuraavakin työ on jo aloitettu. Saa nähdä, miten sille käy.


Lanka: tuntemattoman virkkauslangan jämät sekä vanha Novitan virkkauslanka
Koukku: 1,5 mm
Ohje: Diana Virkkausmaailma 1/2015
Koko: noin 40 x 30 cm
Langan kulutus: 25g

Mummoilu-ufon selätys

Hankin joku aika sitten olohuoneeseen uuden lipaston. Sen isoissa alalaatikoissa säilytetään keskeneräisiä töitä. Yksi laatikko on sukille, yksi laatikko on muille neuletöille ja yksi virkkaustöille. Ylälaatikot on pyhitetty kaikille neuletarvikkeille ja nippeleille. Lipasto on pyhättöni, jonne Herra Sammakolla ei ole asiaa.

Teen käsitöitä aina fiilispohjalta, joten fiiliksen muuttuessa keskeneräisiä töitä kertyy aina välillä odottamaan aikaa parempaa. Lipasto on tällä hetkellä aika täynnä niitä. Keskeseräisiä töitä nimitetäänkin leikkisästi UFOiksi (UnFinished Object = valmistumaton kohde).

Viime viikonloppuna yllättäen iski aivan pakonomainen tarve saada virkata jotain, mieluiten jotain vanhan ajan pitsiä. Hetken laatikkoa pöyhittyäni löysin sieltä viittä vaille valmiiksi virkatun pitsiliinan. Onnekseni olin säilönyt pussiin myös oikeankokoisen virkkuukoukun ja ohjeen edellisen virkkausinnostuksen laannuttua. Siispä koukku käteen ja virkkaamaan. Muutaman tunnin virkkauksen jälkeen reunus valmistui ja päästiin tähän hommaan:

Pingottaminen on hyvin tärkeä osa virkkaamista. Tasaisinkaan virkkaus ei pääse oikeuksiinsa, jos työtä ei ole pingotettu hyvin. Koska kyseessä oli puhtaanvalkoinen lanka, huuhtelin liinan varulta pesuainevedessä, puristelin liiat vedet pois ja pingotin kuivumaan. Pingotukseen sopii mainiosti vierashuoneen sohvan vahva kangas. Annoin liinan kuivua sohvalla yön yli. Sohva toimii hyvin myös kuvausalustana mustan värinsä ansiosta. .


Näin sitä tuli taas välillä yksi Ufo selätettyä. Valmis liina näyttää tältä:

Lanka: tuntematon ohut virkkauslanka
Koukku: 1,5 mm
Ohje: Diana Virkkausmaailma 1/2015
Langan kulutus: 41g


Tässä tulee kuva vielä tuosta uudesta tarvikevarastosta:

Valmistuneita töitä vuosien varrelta

Kasasin muutamia otoksia vuosien varrelta. Näköjään noita valmistuneita töitä on tullut ihan mukava määrä. En osannut valita vain muutamaa kuvaa, joten otin summassa valmistuineita eri vuosilta ja kasailin kuviksi.

Neulon ja virkkaan siis pääsääntöisesti aina vain muille ihmisille. Teen todella harvoin mitään itselleni. Osa tuotoksista on mennyt myös myyntiin, sillä ylituotantoa tulee ajoittain villasukkatehtaalta.

Alkuun villasukkia eri kokoisina, värisinä ja mallisina:

Myös lapasia on tullut puikoilta ajoittain:

Aika paljon syntyy telkun ääressä perusmalleja, mutta välillä sitä intoutuu värkkäämään palmikoita ja muita koristeita.

Puikoilta ja koukulta tulee sukkien ja lapasten lisäksi myös pipoja,huiveja ja muuta mukavaa.

Välillä sitä intoutuu myös virkkaamaan pitsiä. Tässä vielä muutama pitsiliina vuosien varrelta. 

Tässäpä hiukan johdatusta käsityöintohimooni. Jatkossa laitan näytille kuvia valmistuneista töistä, työn alla olevista projekteista ja erilaisista värkkäilyistä.