Lunta tulla tupruttaa ja kesästä ei ole tietoakaan. Siispä on hyvä aika kaivaa esille kuvia viime kesän reissusta Raumalle. Saimme Herra Sammakon kanssa idean käydä lomapäivän kunniaksi katsastamassa Rauman vanhaa kaupunkia. Ideana oli vain kävellä pieniä kujia, katsella taloja ja pikkukauppoja sekä ihastella tunnelmaa. Kenties vaikka maistaa jäätelöä kuuman päivän välissä.
Raumalla talot ja niiden pihapiirit on todella ihastuttavia. Sisäpihoille sai kurkistella. Hyvin nopeasti aloin kuulla kutsua talojen välistä. Mitäpä muutakaan siellä oli minua seireenin lailla kutsumassa kuin lankakoju!
Langat oli aivan ihania! Ja mikä esillepano! En voinut vastustaa halua puristaa jokaista kerää. Ja pakkohan sitä oli muutama myös ostaa kotiin tuliaisiksi. Myyjän kanssa jutellessa minulle valkeni, että olimme saapuneet vahingossa keskelle Rauman pitsiviikkoa. Loistava sattuma!
Nurkan takaa avautui ihana näyteikkuna: suloinen lankakauppa! Ja tännehän oli tietenkin aivan pakko päästä.
Kauppa oli oikea luovuuden herättäjä. Joka suunnassa oli toinen toistaan ihanampia lankoja. Seassa valmiita töitä hypisteltäväksi. En tiennyt mihin olisin silmäni laittanut ja mistä aloittanut tutkimaan. Ja tottahan toki myynnissä oli norjalaista Rauma-nimistä lankaa.
Pitsiviikkojen kunniaksi kaupassa oli työnäytöksenä käpypitsin tekoa. Ihanan iloinen rouva esitteli tekemiään pitsejä sekä käpyilyn välineitä ja tekniikkaa. Tämä jos mikä on pikkutarkkaa ja aikaavievää hommaa.
Vanhakaupunki on tännä ihania yksityiskohtia, kuten tämä seinästä bongattu perhe.
Pitsikaupassa oli työnäytöksenä tietenkin pitsin nypläystä. Osaavissa käsissä nypylät liikkuu todella nopeasti. Tätä on hypnoottista seurata. Tässä on laji, jota olisi hieno osata.
Jostain kukkapenkistä bongasin myös rakastamiani auringonkukkia. Niistä oli luonnollisesti pakko saada kuva.
Tulisipa jo kesä!
