perjantai 21. tammikuuta 2022

Kesäisiä lankamuistoja Raumalta

Lunta tulla tupruttaa ja kesästä ei ole tietoakaan. Siispä on hyvä aika kaivaa esille kuvia viime kesän reissusta Raumalle. Saimme Herra Sammakon kanssa idean käydä lomapäivän kunniaksi katsastamassa Rauman vanhaa kaupunkia. Ideana oli vain kävellä pieniä kujia, katsella taloja ja pikkukauppoja sekä ihastella tunnelmaa. Kenties vaikka maistaa jäätelöä kuuman päivän välissä.




Raumalla talot ja niiden pihapiirit on todella ihastuttavia. Sisäpihoille sai kurkistella. Hyvin nopeasti aloin kuulla kutsua talojen välistä. Mitäpä muutakaan siellä oli minua seireenin lailla kutsumassa kuin lankakoju!





Langat oli aivan ihania! Ja mikä esillepano! En voinut vastustaa halua puristaa jokaista kerää. Ja pakkohan sitä oli muutama myös ostaa kotiin tuliaisiksi. Myyjän kanssa jutellessa minulle valkeni, että olimme saapuneet vahingossa keskelle Rauman pitsiviikkoa. Loistava sattuma! 




Nurkan takaa avautui ihana näyteikkuna: suloinen lankakauppa! Ja tännehän oli tietenkin aivan pakko päästä. 






Kauppa oli oikea luovuuden herättäjä. Joka suunnassa oli toinen toistaan ihanampia lankoja. Seassa valmiita töitä hypisteltäväksi. En tiennyt mihin olisin silmäni laittanut ja mistä aloittanut tutkimaan. Ja tottahan toki myynnissä oli norjalaista Rauma-nimistä lankaa. 

Pitsiviikkojen kunniaksi kaupassa oli työnäytöksenä käpypitsin tekoa. Ihanan iloinen rouva esitteli tekemiään pitsejä sekä käpyilyn välineitä ja tekniikkaa. Tämä jos mikä on pikkutarkkaa ja aikaavievää hommaa. 




Vanhakaupunki on tännä ihania yksityiskohtia, kuten tämä seinästä bongattu perhe.




Pitsikaupassa oli työnäytöksenä tietenkin pitsin nypläystä. Osaavissa käsissä nypylät liikkuu todella nopeasti. Tätä on hypnoottista seurata. Tässä on laji, jota olisi hieno osata.






Rauma on todella käymisen arvoinen paikka! Sinne voi hyvin tehdä päiväretken. Vanhassa kaupungissa riittää nähtävää hyvin muutamaksi tunniksi. Aikaa voi viettää mainiosti myös sen kahviloissa ja ravintoloissa. 



Jostain kukkapenkistä bongasin myös rakastamiani auringonkukkia. Niistä oli luonnollisesti pakko saada kuva.  




Tulisipa jo kesä! 

lauantai 15. tammikuuta 2022

Kotoilusukat ystävälle

Ystäväni tuli viime viikonloppuna käymään kylässä pitkästä aikaa. Hän kyseli olisiko minulla hänelle sopivia sukkia, kun entiset alkaa olla jo kuluneet. Olin juuri edellisenä iltana päätellyt langat jo aiemmin syksyllä valmistuneista sukista. Tiesin, että minun ei kannata kaivaa edes muita näytille, koska näiden väri oli aivan ystäväni mieleinen. Ja olin oikeassa. Niinpä ne matkasi heti "tuoreltaan" uuteen kotiin.




Lanka: Novita 7 Veljestä + 7 Veljestä Raita
Puikot: 3,5mm
Ohje: perussukka
Koko: 39
Langan kulutus: 105g


Mukava nähdä, että neuleille löytyy uusi koti, ja että ne menee tarpeeseen. <3


lauantai 8. tammikuuta 2022

Äiti Sammakon kaulaliina

Blogi on ollut "hieman" tauolla. Viime vuosi oli todella kiireinen työrintamalla, olin reissussa enemmän kuin koskaan. Nyt kuitenkin alkaa vähän elämä tasaantua ja pääsen myös rakastamieni käsitöiden ja blogin pariin. 

Äiti Sammakko valitteli alkutalvesta, että ei ole löytänyt mistään mieleistään kaulahuivia. Kyselin hieman millainen sen pitäisi olla, suunnittelin sen mukaan, kaivoin varastoistani sopivan langan ja laitoin puikot tulille. Nyt pakkasten paukkuessa sain viimein kaulaliinan valmiiksi ja Äiti Sammakkoa lämmittämään. 

Tällainen rulla lähti myöhästyneeksi joululahjaksi.



Langassa ei saanut allergian vuoksi olla villaa, joten valitisin tämän aikanaan Anttilasta ostetun Fleur-merkkisen akryylilangan. Värin tuli olla murrettu, sopiva valkoisen takin kanssa. Äiti Sammakko toivoi pitkää (noin 180cm) kaulaliinaa. Neuloin niin pitkään kuin lankaa riitti. Siitä syntyi kahdella kerällä juurikin tuo toivottu 180cm. Mallista oli toiveena pitsinen, mutta ei liian reikäinen. Mielestäni tässä kaulaliinassa tuli kaikki toiveet toteutettua. 




Lanka: Fleur (100% akryyli)
Puikot: 5,0mm 40cm pyöröpuikko
Ohje: omasta päästä
Langan kulutus: 100g (2 kerää)


sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Virkattu Osse-huivi

Selailen usein nukkumaan mennessä neule- ja virkkausohjeita. Se rauhoittaa mukavasti; toiset laskee lampaita, toiset niistä kerittyjä lankakeriä. Tämä ohje osui silmiini useamman kerran ja jäi kummittelemaan mieleen erikoisuutensa ansiosta. Huivin epäsymmetria oli minusta todella upea. Ostettuani tämän langan tiesin heti, mitä siitä tulee. Ostin ohjeen ja aloin virkata.



Huivin virkkaaminen on oli mukavaa. Huivissa toistui samat kerrokset olematta kuitenkaan tylsää. Huivin kasvamista oli mukava seurata. Se syntyikin yllättävän nopeasti. 



Lanka: Scheepjes Whirl (+Whirlette)
Koukku: 3,5mm
Ohje: Jasmin Räsänen / Osse (maksullinen ohje, englanninkielinen)
Langan kulutus: 228g


Rakastan virkkaamista. Siinä sielu lepää, kun katsele koukun nopeaa liikettä ja työn kasvamista kerros kerrokselta. Tämän huivin kanssa rakastin niin paljon, että virkkasin sitä vahingossa vähän liikaakin.  Huomasin nimittäin pingottaessa, että huivi ei pingotu oikein - se on aivan liian suuri. Viiden sakaran sijaan olinkin virkannut vahingossa seitsemän. No eipä se haittaa, istuu kuitenkin kauniisti päälle. En huomannut asiaa edes siinä vaiheessa, kun lanka loppui kesken ja jouduin ostamaan tuota yksiväristä mustaa lisää reunukseen. Minusta kuitenkin musta reuna teki huivista kauniin.


Huivin pingottaminen on myös yksi lempivaiheitani työn tekemisessä. On ihanaa katsoa, miten pitsi / kuvio aukeaa ja ikäänkuin "herää henkiin". Parhaimmillaan ryppyisestä mörvelöstä kasasta muodostuu upea pitsi. Pingotettua pintaa on ihana katsella eri kulmista. Tasaiset silmukkarivit ovat jotenkin balsamia sielulle. Siinä näkee kättensä jäljen.



Nämä on juurikin niitä blogin nimenkin mukaisia sunnuntain askareita, kiireetöntä nautiskelua. 

Mikä sinusta on mukavin vaihe käsityön tekemisessä?


sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Nappikauluri

Näin joskun jossain netin syövereissä kuvan ihanasta napeilla kiinnitettävästä kaulurista. Idea sellaisen neulomisesta jäi hautumaan mieleen. Jokin aika sitten silmiini osui juuri sopiva ohje ja varastosta löytyi juuri sopiva lankakin, joten sitten vaan puikot heilumaan. Huivin neuloi yhdessä illassa, joten se oli todella helppo ja nopea tehdä. 



Lanka: Novita Kelo
Puikot: 8mm
Ohje: Ravelrysta Tasha's Cowl
Langan kulutus: 80g

Huivi seisoi minulla muutaman viikon odottamassa pingotusta, lankojen päättelyä ja nappeja. Löysin viimein omista arkistoistani tähän aivan mielestäni täydellisesti sopivat napit. Kevyt pingotus ostamassani pingotusalustassa teki ihmeitä palmikolle ja avasi kuvion näkymään paremmin.




Joskus vaan helppo ja yksinkertainen on kaunista. Näitä voisi kehitellä lisääkin erilaisilla kuvioilla.


maanantai 19. huhtikuuta 2021

Kynttilöitä kahvipöytään

Rakastan kynttilöitä. Poltan niitä ympäri vuoden varmaan vuoden jokaisena päivänä. Eri vuodenaikoihin ja eri tarkoituksiin on erilaisia ja eri värisiä kynttilöitä; niin paljon, että minulla on niille oma kynttiläkaappi. 

Kahvipöytään on kiva laittaa aina jotain kaunista, kuten kauden mukaiset servetit, kukat ja tietenkin ne kynttilät. Näin kirpparilla myynnissä kivoja vanhoja kahvikuppeja, joten siitä se idea sitten lähti. Ostin kasan kuppeja ja erilaisia pieniä laseja. Sulatin säästössä olleet kynttilöiden jämät ja lisäsin uutta massaa sekaan.  




Osan massasta tein sulattamalla vihreiden kynttilöiden jämiä ja uutta massaa sekä värjäämällä sen keltaiseksi. Keltaisella sai ihania kynttilöitä kevään sesonkiin.



Tämä oli kertakaikkisen hauska projekti! Tästä lähtien kynttilöiden jämät menee talteen ja niistä tulee uusia ihanuuksia.



perjantai 16. huhtikuuta 2021

Toinenkin huivi jämälangoista

Kerroin jokin aika sitten, että olin ostanut laatikollisen inspiroivia jämälankoja (klik) ja neulonut niistä kivan huivin. Tuo samainen laatikko on toiminut loputtomana inspiraation lähteenä myös sen jälkeen. Kaivoin laatikosta toisenkin kasan lankoja ja aloin vain neuloa. Tällä kertaa kasasin vähän paksumpia alpakkalankoja ja pehmeitä villalankoja. 

Aloitin alhaalta kärjestä ja aloin lisätä silmukoita molemmissa reunoissa. Lopputulemana syntyi kolmiohuivi, jonka yläreuna hiukan levenee. Mainio hartiahuivina tai kaulassa. 





Lanka: sekalaisia jämälankoja, 100% villaa ja alpakkaa
Puikot: 5 mm pyöröpuikko
Ohje: omasta päästä
Langan kulutus: 198g

Järjestin aluksi langat haluamaani järjestykseen. Neuloin kullakin langalla niin pitkään kuin sitä riitti. Vaaleimman langan kohdalla minusta tuntui, että huivi ei ole vielä riittävän suuri, joten kaivoin laatikosta lisää lankoja jatkoin taas tummemmalla. Annoin vaan mennä ja nautin huivin kasvamisesta.

Kokeilin neuloa huivin yläreunaan jämäkämmän reunan, mutta en pitänyt siitä. Tein reunasta lopulta samanlaisen kuin muutkin reunat. Huivin yläosa rullaa helposti käytössä, mutta kaulahuivina käytettäessä se tuntuu ihanan pehmeälle. Annoin siis reunan rullata ihan luvan kanssa. 

Huivin pingottaminen on yksi suosikkivaiheitani neulomisessa. Aluksi huivi on ruttuinen kasa lankaa; oli se sitten tasaista neuletta tai pitsiä. Pingotus alustaan nuppineuloilla, sumutinpullo ja hetki aikaa kuivua tekee huiville ihmeitä. Se ikäänkuin herää henkiin. Kaikki silmukat asettuu kauniin tasaisesti ja huivi on sitten vasta valmis.