Turkoosit ihanuudet valmistui sittenkin

Kerroin joku aika sitten kadonneesta karkulaisesta (klik). Neulomisen innostus lopahti hetkellisesti. Kun tuo kadoksissa ollut valmis sukka viimein löytyi, niin neuloin sille myös kaverin.

Lanka oli niin ihanaa väriherkkua, että sitä piti neuloa vain päivän valossa, jotta sai nauttia luksus-langasta ihan koko rahalla. Lanka itsessään oli niin kivan näköistä, joten päätin olla tekemättä siihen mitään pitsejä tai palmikoita.

Lanka: Holst Garnin Highland
Puikot: Knit Pro Cubics 2,5 mm

Tätä lankaa on kyllä pakko käydä hakemassa Titityystä lisää! Mielessä kaivelee ainakin vadelman pinkki väri, jota jo kerran puristelin kaupassa, mutta silloin päädyin tähän turkoosiin.

Ostoksilla Kärkkäisellä

Ajelin viime viikolla Lahden ohi. Yllättäen löysin taas itseni lankoja ihailemasta ja hamstraamasta. Poikkesin nimittäin Kärkkäiselle, koska olin kuullut siellä olevan hyvät lankavalikoimat.

Lankaosasto oli piilotettu yläkerran peränurkkaan niin hienosti, että edellisellä kerralla siellä käydessä en nähnyt koko osastoa. Hyvin koulutettu lankanenänikään ei auttanut asiassa ja johdattanut perille. Nyt kuitenkin myyjältä reittiohjeet saatuani löysin tieni lankakerien maailmaan.

Tarjolla oli sekä Novitan että Dropsin lankoja. Molemmat merkit olivat sulassa sovussa hyllyissä. Langat olivat laareissa, ei kovin herkullisesti aseteltuina. Kaikkia lankalatuja ei ollut, vaan tarjolla oli ilmeisesti kummankin merkin suosituimmat tuotteet. Mm. 7 Veljestä raitalangoista oli tarjolla vain muutamaa väriä.

Lisäksi myynnissä oli tarvikkeita matonkuteista kukkarokehyksiin. Puikkoja oli sekä Novitan että Knit Pron malleja. Ihan hyvä perusvalikoima kaikkea tarpeellista.

Minua alkoi kovasti himottaa saada muutamat langat lapasia varten sekä Huurretta huivilangaksi. Koriin siis loikkasi tämmöinen kasa lankoja:

Saaliiseen tyytyväisenä shoppailin vielä muutamia kynttilöitä tekemään neulehetkistä täydellisiä. Suosittelen muillekin lankahamstereille käyntiä Kärkkäisellä.

Ikuisuusprojekti päätökseen

Harvoin voi minkään pikkuruisen neuleen tekemiseen mennä näin kauan. Äiti Sammakko oli tilannut minulta junasukat sukumme pienimmälle tulokkaalle. Aloitin niiden tekemisen jo kesällä, hyvissä ajoin ennen pikkuisen syntymää. Sukkien alku syntyi näissä maisemissa:

Istuin omenapuun alla päivän kuumimpaan aikaan pitämässä hellettä. Siellä sukat näkivät ensimmäisen kerran päivänvaloa.

Sukat jäivät kuitenkin hiukan vaiheeseen. Puikot ja lanka kulki kässäpussissa mukana pitkin Suomea usean viikon ajan. Ne reissasi idässä ja lännessä. Tuntui, että joka reissussa neuloin muutaman sentin, mutta valmistuminen ei vain meinannut tulla kohdalle. Pikkuinen tulokaskin ehti jo syntyä tässä välissä.

Viimein näissä syksyisissä maisemissa sukat kokivat valmistumisen ihmeen.

Mielestäni hyvää kannatti odottaa. Sukkien väri on todella herkullinen. Lanka oli ihanan pehmeää ja mukavaa neuloa. Tätä lankaa on kyllä saatava lisää.


Lanka: Hjertegarn, Baby Trunte (100% merinovillaa, ostettu keväällä Lankamaailmasta)

Puikot: Knit Pro Cubics 2,5mm

Ohje: Junasukka

Kysely lukijoille

Wau, jo yli 1200 lukukertaa blogilla! Kiitos kaikille teille, jotka olette blogia lukeneet! Erityinen kiitos myös teille, jotka olette jättäneet kommentteja.

Nyt laitankin kyselyä pystyyn: Mitä haluasit lukea blogista jatkossa? Mikä on ollut suosikkisi, mistä taas et ole niin kiinnostunut? Risut ja ruusut kehiin! Haluatko lukea enemmän asiapitoisia arvioita puikoista ja muista käsityötarvikkeista vai oletko enemmän kiinnostunut valokuvista ja fiilistelystä? Onko sinulla jokin idea aihealueeksi?

Anna palautetta kommentoimalla. Näin voin kehittää blogin sisältöä juuri sellaiseksi, kuin lukijat toivovat. Kiitos jo etukäteen!

Karkuri löytyi ja jotain valmista

Kadoksissa ollut sukka löytyi! Nyt voi taas nukkua yönsä hyvin. Sukka oli piileskellyt olohuoneen pöydän alla piilottelevassa lankalaatikossa. Löytyi siis kaksi karkulaista samalla kertaa. Nyt voi neuloa toisenkin sukan valmiiksi hyvillä mielin. Laitan kuvan valmiista sukista, kunhan saan ne neulottua valmiiksi.

***

Muistatteko jo aikaa sitten postaamani kirjoituksen sukista, jotka näyttävät aivan lakritsijäätelölle? (klik) Sukat lojuivat valmiina odottamassa lankojen päättelyä aika pitkän tovin. Nyt ne on kuitenkin viimein valmiit.

Lanka: 7 Veljestä Polkka
Puikot: Novita 3,5 mm


Näitä katsellessa alkaa taas maistumaan jäätelö suussa...

Ei ole todellista!

Ostin loppukesästä Titityystä ihanaakin ihanampaa lankaa. Hypistelin kaupassa monia lankoja, mutta tämä jotenkin oli ylitse muiden. Langan väri oli niin upea, että olisi ollut suorastaan rikollista jättää se ostamatta. 

Hetki tuumailua kahvin äärellä ja sitten menoksi. Lanka itsessään oli niin upea, että se ei kaivannut mielestäni mitään sen enempää. Lanka suorastaan huusi päästä puikoille ja tulla sukiksi. Aloituksen jälkeen neule onkin kulkenut mukanani monenmoisissa reissuissa. Olen neulonut näitä sukkia pitkin Suomea autossa, hotelleissa, ystävien luona ja kahviloissa. Riittoisat sukat, sillä ne eivät ole vieläkään valmiit.

Lanka on Holst Garnin Highland (klik). Puikot Knit Pro Cubics 2,5mm. Lanka on perulaista ylämaan villaa vahvistettuna polyamidilla kestämään myös sukkina. Lanka on hyvin tiukkakierteistä ja siinä onkin hyvin erikoinen rakenne. En ole ennen neulonut mitään langasta, jossa olisi tällainen kierre. Pinnasta tulee hyvin kaunis ja elävainen. Langan väri on aivan herkullinen.

Sitten päästäänkin siihen uskomattomaan osioon. Jälkimmäinen sukka oli aivan viittä vaille valmis. Olin ottamassa neuletta mukaan kurssille, mutta en kirveelläkään löytänyt sitä ensimmäistä valmista sukkaa. En mistään. Kaivoin kotoa kaikki paikat läpi: lankalaatikot, kässäpussit, keskeneräisten töiden kasan ja melkein jääkaapinkin. Ei löydy, ei mistään. Soitan Äiti Sammakolle, josko sukka olisi unohtunut sinne. Ei löydy ei. Pakotan Herra Sammakon etsimään autosta ja joka paikasta. Ei vaan ota löytyäkseen. Olen siis hukannut sen ensimmäisen sukan. Ei voi olla todellista!  Ei villasukkaa voi noin vain kadottaa! Yöunet menee varmasti tästä hyvästä. 

Rosvopaistia ja syksyisiä tunnelmia

Viikonloppuna oli tarjolla harvinaista herkkua: kokonainen viikonloppu vapaalla ilman kiirettä minnekään. Näitä ei kovin usein ole tarjolla. Matkasimme siis Herra Sammakon kanssa viettämään sitä hyvässä seurassa ja mainioiden herkkujen äärelle. Suunnitelmissa oli pastella lettuja ja laittaa rosvopaistia.

Lettujen sijasta vietimmekin lauantaina yllätykseksemme maalämpökattilan tupareita:

Tarjolla oli makoisaa karpalo-suklaakakkua ja tunnelmaan sopivia laakerinkuulaleivoksia (omatekoista suklaata). Hienosti oli pannuhuone uudistettu uuteen uskoon. Uusi valkoinen seinien väri muutti koko paikan luonnetta paljon raikkaammaksi. Hienosti oli myös kattila kotiutunut omaan nurkkaansa. Kyllähän täällä kelpasi kahvit nauttia. Siellä me sulassa sovussa kahviteltiin kuuden aikuisen ja yhden koiran voimin pannuhuoneen lämmössä.

Seuraavana oli vuorossa rosvopaistin teko. Se se vasta on kärsivällisen ihmisen hommaa. Rosvopaistimontussa oli tulet olleet jo useamman tunnin ennen paistin laittamista.

Ohjeet rosvopaistin tekoon:
1.) Pidä montussa tulta useammaan tunnin ajan hyvän hiilloksen saamiseksi.
2.) Käytä hyvää, rasvaista lihaa. (Meillä oli noin 3 kg pala possun niskaa, eli kasleria.)
3.) Töki lihaan reikiä ja täytä reiät karkealla merisuolalla. (Suolaaminen mieluiten jo edellisenä päivänä.) Lisää halutessasi muita mausteita ja/tai sipulia.
4.) Kääri liha kasteltuun voipaperiin. Kääri päälle jokunen kerros kasteltua sanomalehteä. Paketoi koko komeus vahvaan folioon kääntäen foliota useampi kierros lihan päälle ja sulkien saumat tiukasti.
5.) Lapioi montusta hiilet pois. Aseta liha monttuun ja laita hiilet lihan päälle. Anna hautua vähintään tunti kiloa kohden.
6.) Ota varovasti liha pois montusta. Puhaltele tuhkat pois. Avaa pakettia varovasti ja laske halutessasi liemi talteen kastikkeeksi. Poista paperit varovasti (voi olla hiiltyneitä). Anna lihan vetäytyä foliolla peitettynä muutaman minuutin ajan.
7.) Nauti lihasta kauden lisäkkeiden kera ja varo ähkyn saapumista. Se voi tulla yllättäen nurkan takaa.


Valitettavasti minulla ei ole kuvaa valmiista paistista enää folion avaamisen jälkeen, koska unohdin tyystin kuvata siinä vaiheessa. Nälkä ajoi suorinta tietä ruokapöytään nauttimaan odottelun tuloksista.

Ohessa vielä muutama kuva odotteluvaiheesta (joka on muuten piiiiitkä). Kiertelin Äiti Sammakon puutarhassa ja kuvasin hiukan syksyistä kukkaloistoa ja muuta kasvillisuutta sekä odottelun tunnelmia.

Odottavan aika on pitkä.

Rosvopaistin teko ei suinkaan ole mitään rakettitiedettä. Se on lopulta hyvin helppoa. Perinteisesti lihana on käytetty lammasta, mutta meillä käytetään aina possua. Joskus paketissa on mukana myös juureksia, jolloin saa samalla kertaa koko aterian. Nyt päätimme maksimoida montun täytön lihalla (jotta riittää koko porukalle) ja laitoimme pelkästään ison lihapalan pakettiin. Loppu liha käytettiin seuraavana päivänä pulled porkin tavoin tortillojen täytteenä. Nam!

Viikonloppuna valmistui myös jotain neulerintamallakin. Palaan niihin seuraavalla kerralla.