Kaapisssa on pyörinyt jo muutaman vuoden kirjava 50g kerä lankaa. Se ei riitä sukkiin eikä lapasiin, joten en oikein tiedä, mikä idea on ollut ostaa sitä vain yksi kerä. Nyt se kuitenkin huuteli minulle haluavansa liittoon harmaan langan kanssa sukan varteen. Niinpä siitä syntyi ensin yhdet sukat. Kun lanka ei tuntunut kuluvan ollenkaan, tein siitä toisetkin sukat.
Lanka: Novita / 7 Veljestä (harmaa) & Schoeller + Stahl / Fix Color (värillinen)
Puikot: 3,5mm
Ohje: omasta päästä
Koko: Lapsi / Aikuinen
Langan kulutus: 70g / 102g
Kirjoneule ei koskaan ole ollut minun vahvin osa-alueeni, mutta voin neuloa sitä tämän verran. Tapani pitää puikkoja ei sovellu useammalle langalle, sillä toiselle langalle ei ikäänkuin ole tilaa tai paikkaa. Ehkäpä joku päivä vielä selätän tämän kirjoneulekammoni, opettelen hanskaamaan kaksi lankaa kerralla ja teen jotain isompaa kirjoneuleella. Ehkä.
Värillinen lanka ei edelleenkään kulunut loppuun, joten sitä nähdään vielä joskus lisää jossain neuleessa.
sunnuntai 30. elokuuta 2020
maanantai 24. elokuuta 2020
Torniossa lankakaupassa
Kirjoitin taannoin reissustamme jäämerelle Herra Sammakon kanssa. Kotimatkalla pysähdyimme Torniossa jaloittelemaan ja kahville. Parkkeerasin kadun varteen ensimmäiseen vapaaseen ruutuun, jonka näin. Noustessani autosta huomasin, että auton vieressä lukee "Neulelangat". Autoni oli siis hakeutunut kuin automaattiohjauksella lankakaupan eteen parkkiin. Eihän sitä voinut sitten jättää tietenkään välistä. Herra Sammakko sai mennä tilaamaan kahvia...
Kauppa oli nimeltään Kangas kukkula. Sisälle astuessa oli heti kutsuvasti isot laarit alelankoja tutkittavaksi. Nippeliä ja nappelia oli tarjolla myös joka lähtöön.
Tämä kauppa on ompelijan ja sisustajan suosikkipaikka, sillä myynnissä oli myös kattava valikoima Vallilan kankaita.
Peränurkasta löytyi lankaosasto. Merkkejä oli valikoimassa monia. Novita kuulemma on poistumassa ja tilalle tulossa muita herkkuja. Kaupan myyjä oli herttainen nainen, joka huhuili minulle takahuoneesta silitysraudan varresta.
Ostokiintiöni tälle reissulle alkoi olla jo aika tapissa, mutta pitihän sitä nyt jotain tuliaisia ostaa itselle. Ihanan pehmeätä Frostia ja yksivärinen Fabel kylkeen rauhoittamaan väritystä. Nämä voisikin olla kesäsukkaprojekti ensi kesän helteitä odottamaan.
Kauppa oli nimeltään Kangas kukkula. Sisälle astuessa oli heti kutsuvasti isot laarit alelankoja tutkittavaksi. Nippeliä ja nappelia oli tarjolla myös joka lähtöön.
Tämä kauppa on ompelijan ja sisustajan suosikkipaikka, sillä myynnissä oli myös kattava valikoima Vallilan kankaita.
Peränurkasta löytyi lankaosasto. Merkkejä oli valikoimassa monia. Novita kuulemma on poistumassa ja tilalle tulossa muita herkkuja. Kaupan myyjä oli herttainen nainen, joka huhuili minulle takahuoneesta silitysraudan varresta.
Ostokiintiöni tälle reissulle alkoi olla jo aika tapissa, mutta pitihän sitä nyt jotain tuliaisia ostaa itselle. Ihanan pehmeätä Frostia ja yksivärinen Fabel kylkeen rauhoittamaan väritystä. Nämä voisikin olla kesäsukkaprojekti ensi kesän helteitä odottamaan.
sunnuntai 16. elokuuta 2020
Kukkaniityt
Kesällä on kiva neuloa jotain hempeätä. Minulla on ollut jo pitkään jemmassa pari kerää tätä lankaa odottamassa oikeata hetkeä neulomiselle. Nyt tuli aika tehdä jotain keltaista, aurinkoista ja kesäistä.
Lanka: Cewec / Blossom (75% villaa, 25% polyamidi)
Puikot: KnitPro Cubics 3,0mm
Ohje: omasta päästä (pitsineule Olga-sukkien ohjeella)
Koko: 39-40
Langan kulutus: 94g
Näin kuvioituun lankaan on vaikea löytää parempaa pitsiä kuin Olga. Minusta tässä neuleessa langan kuviointi pääsee parhaiten esiin. Näitä sukkia oli jotenkin todella ihana neuloa, koska niiden aurinkoinen väri sai aina iloiselle mielelle.
Molemmat sukat on samasta kerästä, eikä kerässä muistaaksini ollut solmua. Silti sukat on eri väriset, toinen on paljon tummempi. Tämä tuskin kuitenkaan haittaa käytössä.
Lankaa jäi vielä kaksi eri väriä odottamaan neulomista. Tekisinkö ne samalla mallilla vai kokeilisinko jotain muuta pitsiä niihin?
Lanka: Cewec / Blossom (75% villaa, 25% polyamidi)
Puikot: KnitPro Cubics 3,0mm
Ohje: omasta päästä (pitsineule Olga-sukkien ohjeella)
Koko: 39-40
Langan kulutus: 94g
Näin kuvioituun lankaan on vaikea löytää parempaa pitsiä kuin Olga. Minusta tässä neuleessa langan kuviointi pääsee parhaiten esiin. Näitä sukkia oli jotenkin todella ihana neuloa, koska niiden aurinkoinen väri sai aina iloiselle mielelle.
Molemmat sukat on samasta kerästä, eikä kerässä muistaaksini ollut solmua. Silti sukat on eri väriset, toinen on paljon tummempi. Tämä tuskin kuitenkaan haittaa käytössä.
Lankaa jäi vielä kaksi eri väriä odottamaan neulomista. Tekisinkö ne samalla mallilla vai kokeilisinko jotain muuta pitsiä niihin?
sunnuntai 2. elokuuta 2020
Kesäiltasukat
Kesän lämpimät illat inspiroivat neulomaan vaihteeksi lyhytvartiset sukat. Kaivoin kaapista iloisen väristä Nallen Taika -lankaa ja aloin neuloa. Reunaan neuloin pienen pitsin koristeeksi. Pitsi on vanhasta Novitan ohjeesta, mutta se oli alunperin paksummalle langalle. Lisäsin pitsiin pari kerrosta, jotta sain kuvion täsmäämään silmukkamäärälle. Näissä voisi olla mukava vaikka patsastella ilta-auringossa.
Lanka: Novita Nalle Taika
Puikot: 3mm
Ohje: omasta päästä, pitsi muokattu tästä (klik)
Koko: 37-38
Langan kulutus: 45g
Nämä oli mukavan nopea pieni välityö muiden keskeneräisten töiden välissä. Minulle on jotenkin kertynyt harvinaisen iso kasa aloitettuja neuleita. Pitkät työrupeamat koko talven, kevään ja kesän aikana ovat rajoittaneet tehokkaasti neulomiseen käytettävissä olevaa aikaa. Monet tälle kesälle suunnitellut neuleet ovat vieläkin kesken ja nyt alkaa jo elokuu. No, kesä se on ensi kesäkin. Jospa ne olisi kaikki siihen mennessä valmiita.
Lanka: Novita Nalle Taika
Puikot: 3mm
Ohje: omasta päästä, pitsi muokattu tästä (klik)
Koko: 37-38
Langan kulutus: 45g
Nämä oli mukavan nopea pieni välityö muiden keskeneräisten töiden välissä. Minulle on jotenkin kertynyt harvinaisen iso kasa aloitettuja neuleita. Pitkät työrupeamat koko talven, kevään ja kesän aikana ovat rajoittaneet tehokkaasti neulomiseen käytettävissä olevaa aikaa. Monet tälle kesälle suunnitellut neuleet ovat vieläkin kesken ja nyt alkaa jo elokuu. No, kesä se on ensi kesäkin. Jospa ne olisi kaikki siihen mennessä valmiita.
lauantai 25. heinäkuuta 2020
Jäämerellä käsityömatkalla, OSA 2 / Lofootit
Kerroin viime viikolla Jäämeren retkestämme (klikkaa tästä ensimmäiseen osaan) Herra Sammakon kanssa. Pohjoisesta matka jatkui Lofoottien upeisiin maisemiin, koska emme olleet kumpikaan koskaan käyneet Lofooteilla. Ajelimme pitkin kyliä vailla päämäärää, ihan vain ihastelemassa paikkoja ja maisemia. Olin saanut vinkin, että yhdessä kylässä olisi lankataivas nimeltä Grete. Oli siis vaivihkaa käännettävä nokka siihen suuntaan.
Grete sijaitsi paikassa nimeltä Leknes, aivan Lofoottien sydämessä. Talo ei ollut ulkoa kovin erikoisen näköinen, mutta heti ovesta astuessa tajusi tulleensa taivaaseen. Kauppa oli reilusti suurempi kuin olisi osannut odottaa.
Valikoimaa oli aivan yllinkyllin. Oli paljon tuttuja lankamerkkejä, kuten Sandnes, mutta mukana oli myös sellaisia merkkejä, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Tässä kaupassa riitti ihmeteltävää ja hypisteltävää! Olisin varmaan muuttanut sinne asumaan, jollei Herra Sammakko olisi ystävällisesti huomauttanut ajan kulumisesta. Henkilökunta oli mukavan ystävällistä ja auttavaista.
Kauppaan voi tutustua: https://www.greteshandarbeid.no/.
Mukaan tarttui myös pieni saalis: pari vyyhtiä norjalaista 100% villaa, yksi vyyhti Lofooteilla kasvatettua ja kehrättyä villaa sekä pari kerää ihanaa vihreätä alpakkalankaa.
***
Lofooteilla on todella paljon lampaita. Maisemat ovat otolliset lampaiden laiduntamiseen, joten niitä on joka mutkassa. Talojen ja pienten kylien ympärillä on aidat, jotta lampaat ei pääse pihoihin ja syö istutuksia. Lampaista varoitetaan myös söpöillä liikennemerkeillä. Ajaessa saakin olla tarkkana, sillä lampaat ei säiky autoja eikä väistä senttiäkään.
***
Andoyan saarelle mennessä ajoimme Risoyhamn -nimisen kylän kautta. Istuimme ihanassa pikkuisessa kahvilassa, kun silmiini osui tien toisella puolella oleva sekatavarakauppa. Kaupan pihassa oli vanha (2006) Sandnesin mainos. Siellä siis myydään lankoja! Tottahan toki kaupassa piti poiketa.
Kauppa oli todellakin vanha hyvä sekatavarakauppa, josta sai jos jonkinmoista työkalua ja tarviketta, taloustavaraa ja tietenkin lankoja. Valikoima oli langoissa aika suppea, mutta riittää kyllä akuuttiin tarpeeseen (jos vaikka lanka olisi päässyt kesken reissun loppumaan). Ostin matkamuistoksi yhden kerän Regian sukkalankaa.
***
Lofooteilla poikkesimme myös Viikinkimuseossa tutustumassa viikinkien aikakauteen. Lofooteilta on löydetty Skandinavian suurin viikinkitalo, tai siis sen perustukset. Perustusten viereen on rakennettu kopio viikinkitalosta museoksi viikingeistä kiinnostuneille.
Talossa oli esillä viikinkien perinteitä, tapoja ja uskomuksia sekä tietenkin käsityöperinnettä ja -taitoja. Tämän talon isäntä oli ollut erityisen varakas, hänellä oli varaa pitää omia käsityöläisiä. Vaurauttaan hän esitteli teettämällä mm. kaikki puiset kalusteet ja tarvikkeet hyvin koristeellisiksi.
Viikingit olivat taitavia kehräämään villaa, värjäämään sitä ja kutomaan kankaiksi. Museossa oli esillä käsityötarvikkeita sekä naiset kehräsivät lankaa käsin. Rukki on keksitty vasta viikinkiajan jälkeen. Myöskään neulomista viikingit eivät vielä osanneet.
Viikinkimuseo oli todella mielenkiintoinen vierailukohde. Museossa oppi monen monta uutta asiaa viikinkien aikakaudesta, osaamisesta ja kulttuurista. Museossa on myös mahdollista seilata viikinkilaivalla viereisessä järvessä. Suosittelen tätä vierailukohteeksi, jos liikkuu Lofooteilla.
Kuvat julkaistu kuvissa esiintyvien henkilöiden luvalla.
Grete sijaitsi paikassa nimeltä Leknes, aivan Lofoottien sydämessä. Talo ei ollut ulkoa kovin erikoisen näköinen, mutta heti ovesta astuessa tajusi tulleensa taivaaseen. Kauppa oli reilusti suurempi kuin olisi osannut odottaa.
![]() |
| Tämä ensimmäinen hylly oven tuntumassa oli pyhitetty Lofooteilla tuotetuille langoille. |
Valikoimaa oli aivan yllinkyllin. Oli paljon tuttuja lankamerkkejä, kuten Sandnes, mutta mukana oli myös sellaisia merkkejä, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Tässä kaupassa riitti ihmeteltävää ja hypisteltävää! Olisin varmaan muuttanut sinne asumaan, jollei Herra Sammakko olisi ystävällisesti huomauttanut ajan kulumisesta. Henkilökunta oli mukavan ystävällistä ja auttavaista.
Kauppaan voi tutustua: https://www.greteshandarbeid.no/.
Mukaan tarttui myös pieni saalis: pari vyyhtiä norjalaista 100% villaa, yksi vyyhti Lofooteilla kasvatettua ja kehrättyä villaa sekä pari kerää ihanaa vihreätä alpakkalankaa.
***
Lofooteilla on todella paljon lampaita. Maisemat ovat otolliset lampaiden laiduntamiseen, joten niitä on joka mutkassa. Talojen ja pienten kylien ympärillä on aidat, jotta lampaat ei pääse pihoihin ja syö istutuksia. Lampaista varoitetaan myös söpöillä liikennemerkeillä. Ajaessa saakin olla tarkkana, sillä lampaat ei säiky autoja eikä väistä senttiäkään.
***
Andoyan saarelle mennessä ajoimme Risoyhamn -nimisen kylän kautta. Istuimme ihanassa pikkuisessa kahvilassa, kun silmiini osui tien toisella puolella oleva sekatavarakauppa. Kaupan pihassa oli vanha (2006) Sandnesin mainos. Siellä siis myydään lankoja! Tottahan toki kaupassa piti poiketa.
Kauppa oli todellakin vanha hyvä sekatavarakauppa, josta sai jos jonkinmoista työkalua ja tarviketta, taloustavaraa ja tietenkin lankoja. Valikoima oli langoissa aika suppea, mutta riittää kyllä akuuttiin tarpeeseen (jos vaikka lanka olisi päässyt kesken reissun loppumaan). Ostin matkamuistoksi yhden kerän Regian sukkalankaa.
***
Lofooteilla poikkesimme myös Viikinkimuseossa tutustumassa viikinkien aikakauteen. Lofooteilta on löydetty Skandinavian suurin viikinkitalo, tai siis sen perustukset. Perustusten viereen on rakennettu kopio viikinkitalosta museoksi viikingeistä kiinnostuneille.
Talossa oli esillä viikinkien perinteitä, tapoja ja uskomuksia sekä tietenkin käsityöperinnettä ja -taitoja. Tämän talon isäntä oli ollut erityisen varakas, hänellä oli varaa pitää omia käsityöläisiä. Vaurauttaan hän esitteli teettämällä mm. kaikki puiset kalusteet ja tarvikkeet hyvin koristeellisiksi.
Viikingit olivat taitavia kehräämään villaa, värjäämään sitä ja kutomaan kankaiksi. Museossa oli esillä käsityötarvikkeita sekä naiset kehräsivät lankaa käsin. Rukki on keksitty vasta viikinkiajan jälkeen. Myöskään neulomista viikingit eivät vielä osanneet.
![]() |
| Seppä takoo miekkaa. |
![]() |
| Puinen koriste tuvan lattiassa. |
Viikinkimuseo oli todella mielenkiintoinen vierailukohde. Museossa oppi monen monta uutta asiaa viikinkien aikakaudesta, osaamisesta ja kulttuurista. Museossa on myös mahdollista seilata viikinkilaivalla viereisessä järvessä. Suosittelen tätä vierailukohteeksi, jos liikkuu Lofooteilla.
Kuvat julkaistu kuvissa esiintyvien henkilöiden luvalla.
sunnuntai 19. heinäkuuta 2020
Jäämerellä käsityömatkalla, OSA 1
Lähdimme pari viikkoa sitten Herra Sammakon kanssa kohti pohjoista ajatuksena käydä katsomassa miltä Jäämeri näyttää. Kalenterissa oli kaksi viikkoa tyhjää tilaa eikä mitään sen kummempaa suunnitelmaa. Matkalla tuli poikettua useammassa lankakaupassa sekä muutenkin tutustuttua alueen käsityöperinteisiin.
VADSO
Ensimmäinen kiinnostava kohde oli Vadso (suom. Vesisaari). Paikka sijaitsee koillisessa osassa Norjaa. Ihana pieni kaupunki, josta löytyi myös aivan mielettömän ihana lankakauppa, Kramstua.
Kauppa oli ihanassa puutalossa, jonka piha oli jo hyvin kutsuva. Paikka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä keskustasta, joten ilman google mapsia sinne ei olisi löytänyt. Kauppa on kuulemma kylläkin muuttamassa syksyllä keskustaan.
Kaupassa vallitsi pieni hallittu kaaos, sillä lankaa ja tavaraa oli paljon. Kaikkea toinen toistaan ihanampaa oli tarjolla. Valikoimissa oli peruslankoja (esim. Sandnes, Viking, Raggi) sekä myös erikoisempia herkkuja, kuten norjalaista 100% villaa. Puikkoja, tarvikkeita ja kaikenmoisia nippeleitä oli hyvät valikoimat.
Kaupan omistaja oli aivan ihastuttava käsityöhullu nainen, joka jutteli mukavia asioinnin ajan. Tuntui, kuin olisi ollut kotona. Kaupassa oli tarjolla myös kahvia shoppaajalle tai sen pitkästynelle seuralaiselle. Tässä paikassa saa kulumaan helposti pitkänkin ajan, jos vaan pörssi kestää. Tänne kannattaa ehdottomasti ajaa vaikka vähän pidemmästäkin matkasta.
Saaliiksi tarttui 100% norjalaista villaa, upean värinen Kauni jotain huiviprojektia ajatellen sekä ihanan tuntuista lankaa johonkin sukkaprojektiin.
***
TROMSSA
Toinen vierailukohde jäämeren rannalla oli Tromssa. Tromssassa sijaitsee ilmeisesti useampikin lankoja myyvä kauppa, mutta itse poikkesin pääkadulla sijaitsevassa Snarby Strikkestudiossa. Kauppa myy villapaitoja sekä lankoja. Tämä kauppa ei sinänsä ole mikään suuri elämys, se myy aika tavallista lankavalikoimaa mm. Sandnesin ja Dropsin lankoja. Mutta, jos lankapula yllättää kesken matkan, niin tässä kaupassa on helppo poiketa.
Ostin muutaman kerän Rauma-nimistä villalankaa sekä yhden ihanan värikkään Viking Aurora-kerän. Lisääksi haaviin tarttui kokeeksi muutamat KnitPron metalliset Cubicsit, koska ne oli niin hyvässä tarjouksessa (-50%).
***
NARVIK
Narvikissa en käynyt lankakaupassa, vaan sotamuseossa silmiini osui yksi hyvin liikuttava esine. Museossa oli näytillä norjalaiset perinne-sormikkaat. Niiden tarina kuuluu näin:
Huhtikuussa 1940 brittiläisiä sotilaita huuhtoutui rantaan uponneesta sotalaivasta. Paikalliset riensivät apuun ja koittivat saada sotilaita pelastettua. Eräs sotilas sai käteensä lämmikkeeksi neulotut käsineet. Hän piti niitä koko sodan ajan. Ne oli hänellä kädessä vielä silloinkin, kun Winston Churchill onnitteli sodasta palaavia sotilaita.
Voin uskoa, että nämä ovat olleet kallisarvoinen aarre omistajalleen. Muistutus paikallisten hyväsydämisyydestä.
Narvikin sotamuseo käsittelee Norjan ja erityisesti Narvikin osuutta Toisessa maailmansodassa.
***
Lisää lankakauppoja ja käsityötarinoita luvassa seuraavassa osassa.
VADSO
Ensimmäinen kiinnostava kohde oli Vadso (suom. Vesisaari). Paikka sijaitsee koillisessa osassa Norjaa. Ihana pieni kaupunki, josta löytyi myös aivan mielettömän ihana lankakauppa, Kramstua.
Kauppa oli ihanassa puutalossa, jonka piha oli jo hyvin kutsuva. Paikka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä keskustasta, joten ilman google mapsia sinne ei olisi löytänyt. Kauppa on kuulemma kylläkin muuttamassa syksyllä keskustaan.
Kaupassa vallitsi pieni hallittu kaaos, sillä lankaa ja tavaraa oli paljon. Kaikkea toinen toistaan ihanampaa oli tarjolla. Valikoimissa oli peruslankoja (esim. Sandnes, Viking, Raggi) sekä myös erikoisempia herkkuja, kuten norjalaista 100% villaa. Puikkoja, tarvikkeita ja kaikenmoisia nippeleitä oli hyvät valikoimat.
Kaupan omistaja oli aivan ihastuttava käsityöhullu nainen, joka jutteli mukavia asioinnin ajan. Tuntui, kuin olisi ollut kotona. Kaupassa oli tarjolla myös kahvia shoppaajalle tai sen pitkästynelle seuralaiselle. Tässä paikassa saa kulumaan helposti pitkänkin ajan, jos vaan pörssi kestää. Tänne kannattaa ehdottomasti ajaa vaikka vähän pidemmästäkin matkasta.
![]() |
| Olinko näin kauan kaupassa, että kengätkin ehti sammaloitua? |
Saaliiksi tarttui 100% norjalaista villaa, upean värinen Kauni jotain huiviprojektia ajatellen sekä ihanan tuntuista lankaa johonkin sukkaprojektiin.
![]() |
| Vadso ilta-auringossa |
![]() |
| Tundralle johtava tie |
![]() |
| Poroja ja lampaita oli tällä seudulla paljon. Niiden kanssa kannattaa olla varuillaan liikenteessä. |
![]() |
| Maalatut fillarit kukkaistutusten kera oli suosittu koriste tällä seudulla. Niitä näki monessa kirkkaassa värissä. |
***
TROMSSA
Toinen vierailukohde jäämeren rannalla oli Tromssa. Tromssassa sijaitsee ilmeisesti useampikin lankoja myyvä kauppa, mutta itse poikkesin pääkadulla sijaitsevassa Snarby Strikkestudiossa. Kauppa myy villapaitoja sekä lankoja. Tämä kauppa ei sinänsä ole mikään suuri elämys, se myy aika tavallista lankavalikoimaa mm. Sandnesin ja Dropsin lankoja. Mutta, jos lankapula yllättää kesken matkan, niin tässä kaupassa on helppo poiketa.
Ostin muutaman kerän Rauma-nimistä villalankaa sekä yhden ihanan värikkään Viking Aurora-kerän. Lisääksi haaviin tarttui kokeeksi muutamat KnitPron metalliset Cubicsit, koska ne oli niin hyvässä tarjouksessa (-50%).
***
NARVIK
Narvikissa en käynyt lankakaupassa, vaan sotamuseossa silmiini osui yksi hyvin liikuttava esine. Museossa oli näytillä norjalaiset perinne-sormikkaat. Niiden tarina kuuluu näin:
Huhtikuussa 1940 brittiläisiä sotilaita huuhtoutui rantaan uponneesta sotalaivasta. Paikalliset riensivät apuun ja koittivat saada sotilaita pelastettua. Eräs sotilas sai käteensä lämmikkeeksi neulotut käsineet. Hän piti niitä koko sodan ajan. Ne oli hänellä kädessä vielä silloinkin, kun Winston Churchill onnitteli sodasta palaavia sotilaita.
Voin uskoa, että nämä ovat olleet kallisarvoinen aarre omistajalleen. Muistutus paikallisten hyväsydämisyydestä.
Narvikin sotamuseo käsittelee Norjan ja erityisesti Narvikin osuutta Toisessa maailmansodassa.
***
Lisää lankakauppoja ja käsityötarinoita luvassa seuraavassa osassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















































