Megamyyntiareenalla säästämässä

Olin viikonloppuna reissussa ja ajelin Orimattilan ohi. Mietin, että mitä täällä olikaan tutustumisen arvoista? No tietenkin Megamyyntiareena ja sen kuuluisa lankaosasto. Siispä googlaamaan osoite ja nokka sitä kohti. Olin kerrankin yksin liikenteessä, joten sain viettää aikaa aivan niin paljon kuin halusin. Rakastan kaikenmoisia tukkumyymälöitä ja vastaavia, Niistä voi tehdä löytöjä. Tai ostaa kaikkea turhaa ja tarpeetonta.

Varoitus: tämä kirjoitus sisältää lankamaniaa ja hallitsematonta ostokäyttäytymistä sekä paljon kuvia tukemaan tätä. Voi tarttua, lukeminen omalla vastuulla.

Megamyyntiareena piileskelee Orimattilan keskustasta hiukan poispäin. Se hädintuskin näkyy tielle, joten sinne ei eksy vahingossa. Halli on joku vanha teollisuusrakennus, ei mikään kukkanen. Ovella kuitenkin jo odottaa kutsuva kyltti:

Kiertelen ensin katsomassa kosmetiikkaa. Kuulen lankaosaston kutsun korvissani, mutta yritän vastustaa sitä vielä hetken. Lankaosastolle saapuessani ensimmäisenä silmiini osuu kyltti, joka saa vastarintani murtumaan oitis. 

Lankaosasto on paljon suurempi kuin osasin odottaa. Se avautui eteeni valtavana lankaparatiisina.

Myymälä ei olekaan varastomyymälä, jollaiseksi sen kuvittelin, vaan kaikki on esillä todella kauniisti. Hallissa on tilaa liikkua, eikä siellä ole tungosta.

Tarjolla on lankoja joka lähtöön. Halpoja lankoja on silmänkantamattomiin. Lähes jokaisesta tuotteesta on jokin paljousalennus (esimerkiksi kolme kympillä). En pysty vastustamaan niitä, vaan yhden sijasta kärryyni livahtaa useampi kerä.

Pirtin kehräämön tuotteille on oma suloinen osastonsa.

Kaupan tiloissa toimii myös sen oma Kässäkerho. Voi, asuisinpa lähempänä! Olisin täällä takuulla neulomassa hyvinkin useasti.

Kaupassa oli myös töissä aivan ihanan positiivinen myyjä, joka olikin jo minulle tuttu, sillä olin lukenut hänen blogiaan. Myyjän kanssa kiertelimme osastoa ja hän esitteli minulle kaikkea ihanaa. Hänen ansiostaan kärryni alkoivat täyttyä vielä entisestään.

Esillepano on toteutettu ihanasti. Langat ovat somasti laatikoissa ja koreissa. Kaikki keot ovat kukkuroillaan. Ne suorastaan pakottavat helpottamaan kuormaa ja ottamaan päälimmäisen kerän.

Sokerina pohjalla on kaupan Sukkalangoille omistettu osasto. Se on oma surmani, en vain voi vastustaa ihania sukkalankoja.

Ihana yksityiskohta oli myös nappikauppa, joka oli kuin pieni karkkikauppa. Nappipurkkien edessä oli jakkara, jolla istua ja näprätä nappipurkkeja. Ostinkin ihan mukavan kokoelman somia nappeja. Niitä voi laittaa vaikka ihan kirjamellisesti sukan varteen.

Tarvikkeita oli tarjolla niin puikkoja kuin muutakin hyvin kattava valikoima. Ostinkin itselleni kerinpuut (siis ne joille vyyhti laitetaan kerimisen ajaksi) sekä ihanat aivan kelopuun väriset puikot.

Kaupassa oli myös ispiraatiota luomassa paljon valmiita neuleita. Ne oli nerokkaasti merkitty kylteillä, jotta ei tarvitse kysellä mitään. Joidenkin neuleiden kohdalla oli ohje valmiiksi tulostettuna kotiin vietäväksi. Kaupan keskellä oli myös tietokone, jolla sai selailla ja tulostaa neuleohjeita.

Saalis pääsi kasvamaan kauppaa kierrellessä aika isoksi. Lankavarastoni karttui tällä reissulla 2100g:lla lankaa. Huh. Siinä on eräskin tunti poikineen, ennen kuin nuo on neulottu.

Saaliiksi tarttui myös kasa kirjoja. Kirjat maksoivat vain 2-5 euroa / kpl. Joten ne eivät olleet mikään iso investointi rahallisesti, mutta senkin verran mieluisampi. Olen lukenut Oma koppa -blogia jo vuosia, mutta en ole raaskinut ostaa kirjoja aikaisemmin.

Nyt on pakko päästää luovuus valloilleen, hakea pussista jokin lanka ja aloittaa jotain uutta. En vielä tiedä mitä se on, mutta kerron sen teille sitten, kun se joskus valmistuu.