Neulojan Englanti, osa 3

Olen kertonut teille jo lankakaupoista Lontoossa ja Oxfordissa. Nyt vuorossa on viimeinen lankaetappi tällä erää, nimittäin pikkuinen lankakauppa Devonissa. 

Olimme muutaman päivän kiertoajelulla Devonissa. Olin neulonut automatkoilla sukkaa. Kauhukseni huomasin, että sukat alkoivat uhkaavasti valmistua ja lanka loppua. Piti siis päästä ostamaan lisää. Mutta mistä? Olimme Exmoorin rannikolla tutustumassa pikkuisiin kyliin ja kaupunkeihin, eli kaukana isoista ostoskeskuksista.

Eräänä aamuna kävelimme Herra Sammakon kanssa kaduilla Lyntonin pikkukaupungissa. Jotenkin tämä portti houkutti astumaan sisään ja kulkemaan rinnettä alas.

Harhailimme pieniä kujia ja ihastelimme taloja. Tunsin lankakaupan kutsuvan minua. Talojen välistä pilkistikin eräästä ikkunasta ihana näky:

Astuin sisään kauppaan. Kaupassa oli ihana tunnelma heti ensimmäiseltä askelmalta lähtien. Suuri "Wool" (=villa) teksti kertoi minun tuleen aivan oikeaan paikkaan.

Kauppa oli sisustettu ihanasti vanhaan tyyliin. Siellä oli esillä vanhoja lankamainoksia.

Kaupassa hääräili töissä kolme naista. He pakkasivat lankoja lähtemään jonnekin paikallisille markkinoille. Naiset olivat hyvin ystävällisiä ja esittelivät minulle kaupan valikoimaa. Kaikki myynnissä olleet langat olivat paikallista tuotantoa. 

Kaupan ikkunassa sisäpuolella roikkui pyykkinarulla kokoelma pikkuruisia sukkia.

Puristelin ja hivelin kaikki kaupan lankalaadut läpi ja harmittelin, että olin lentokoneella liikkeellä. Olisi tehnyt mieli ostaa vaikka koko kauppa. Ostin lopulta kotiin tuomisiksi kaksi vyyhtiä lankaa:

Kaupan myyjä antoi minulle vielä lahjaksi projektipussukan ja postikortin. Sain myös heidän kuvaston iltalukemisiksi. (Muille lankahamstereille tiedoksi: kaupalla on myös verkkokauppa ja toimitus onnistuu myös Suomeen.)

Ulkona lähtiessä huomasin kaupan ikkunassa vielä varoituksen, jossa kerrottin kaupassa asustavan vanhan kissan. Herra Smoke on vanha kissa, joka asuu kaupassa ja tykkää nukkua lankojen keskellä. Asiakkaita pyydettiin varomaan kissaa, olemaan päästämättä sitä kadulle autojen joukkoon ja pyydettiin, että koiria ei tuotaisiin kauppaan. Englantilaisen kohteliaaseen tapaan, tietenkin.

Devonissa ajellessa näkee paljon lampaita. Niitä on nummilla silmänkantamattomiin. Siellä piisaa villaa ja lankaa isompaankin tarpeeseen.

*****

Devonissa kävimme myös tuttavien luona teellä ja syömässä skonseja hillolla ja kermalla. Teepannu oli saanut mainion vaatteen itselleen.

Tällainen oli lankamatka Englannissa tällä kertaa. Pitääkin alkaa varmaan suunnittelemaan seuraavaa matkaa. :)