I Knit London

Kävimme Herra Sammakon kanssa viime viikolla Lontoossa pyörähtämässä. Siellä kaupungilla kulkiessani tajusin, että vaikka olemme käyneet siellä lukuisia kertoja, niin en ole koskaan nähnyt yhtään lankakauppaa. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä jossain olisi. Siispä Google auki ja etsimään. Kauppoja löytyi useitakin. Valitsin kaupan, joka sijaitsi lähellä Waterloon metroasemaa: I Knit London. Metro alle ja kohti Waterloota.

Kauppa oli pienellä kävelykadulla ja sen iso keltainen nimikyltti hehkui kutsuvana pitkään matkaan. Kyltissä se jo kertoi olevansa neulojien pyhäkkö/turvapaikka (sanctuary). Siispä innoissani astuin sisään kauppaan.

Kauppa ei ollut valtavan suuri, joten siellä oli mukavan kotoisa tunnelma. Kaupassa oli kiva valikoima erilaisia lankoja eri valmistajilta: oli englantilaisia merkkejä, Debbie Blissiä, Schoppel Wollea ja montaa muuta mukavaa. Osasta merkeistä en ollut ennen kuullutkaan. Lisäksi kaupalla oli omavärjäämiään merinovillalankoja myynnissä. Pienehkö valikoima löytyi myös puikkoja ja muita tarvikkeita.

Knit or dye: kaupan omavärjäämät merinolangat hehkuivat uskomattoman houkuttelevissa väreissä.

Kiertelin kaupassa ja rupattelin myyjän kanssa. Hän esitteli mielellään kauppaa ja kertoili eri tuotteista. Kaupassa majaili myös kaksi karvaista kaveria.

Äää, ujostuttaa. Onko pakko ottaa kuvia?

Kaupan takaosassa oli asia, jota olen joskus viikonloppuna kaivannut meilläkin lankakaupassa: baari. Kylmäkaapissa oli valikoima erilaisia siidereitä ja oluita, ja hyllystä löytyi viinejä sekä drinkkiaineksia. Kauppaan saattoi siis tulla istuskelemaan, ottamaan lasillisen ja neulomaan. Mikä voisi olla rentouttavampaa?

Huivi hiukan peittää näkymää.

Kauppa oli mukava elämys muutenkin onnistuneella matkalla. Ja eihän sieltä toki voinut lähteä tyhjin käsin: matkaan tarttui kerä Debbie Blissin Luxus sukkalankaa sekä yksi vyyhti kaupan omavärjäämää merinolankaa.